"Never again, mutta ens vuonna uudestaa"
-Mestarimies
"Saa olla viimeinen kerta kun valvon tuollaisen puskajuoksun takia"
Juko on taas lusittu ja pahimmasta Jukolamorkkiksesta selvitty. Ei tullut lasta eikä sitä toistakaan. Juoksin 2.-osuuden, joka oli aivan liian pitkä. Tein alussa hyvää työtä peesamalla. Lopussa väsyin ja tein hirmusoiron. Ajattelin maaliin tultuani sen olleen 3min luokkaa, mutta tarkempi analysointi aamulla todisti sen olleen rontti 6min kassailu. Kumma juttu miten tuo ajantajukin katoaa kun on iha sippi. No, räpiköin maaliin. Ei olisi kannattanut. Hävisin loppusuoralla 20 sekkaa naisille. Osuuskohtainen sijoitus taisi olla reippaasti yli sadan. Enkä saanut edes 100' VK tavoitetta täytettyä! Syitä ainaselle paskuudelleni ajattelin esitellä myöhemmin tässä blogissa.
Kyllä sitä porukka osaa olla innoissaa Jukolan viestistä. Jukolan tunnelma on kuulemma jotenkin hieno ja ainutkertainen. Itse en ole päässyt tähän kuuluisaan Juko tunnelmaan vielä yhtään kiinni. Täytyy tietty sanoa että onhan se hienoa kun televisioon tehdään pitkä yön yli kestävä lähetys ja mediassa saa suuren suosion, mutta onhan se nyt perseestä. Porukkaa on niin maanperkeleesti, että hermothan siinä menee. Yöllä juoksemisesta menee rytmi iha sekaisin ja väheisetkin kulun rippeet ovat hukassa. Tänä vuonna oli edes kohtalainen maasto, joskin pusikkoa olisi paremmalla ratasuunnittelulla voinut vähentää. Jämsä-Jukossa pari vuotta sitten oli kyllä vielä farssimmat kisat.
Ja sit ne naiset. Naisten Juko-polku eli Lounapolku: kootaan joukkue, käydään tekemään pari hyvää ryhmäharjoitusta helpossa, ei relevantissa maastossa, sovitaan ryhmävaatetus, mennään kisakeskukseen, otetaan arskaa lähtöön asti, otetaan ryhmäkuvat, ei verkkaa (se on lopusta pois), juostaan Venlat, sit lisää arskaa (jos paistaa). Sitten alkaa käsittämätön osuus: varataan hyvät paikat screenin edestä, tuodaan siihen makuupussit yms., katsotaan ja KUVATAAN Jukolan lähtö, valvotaan koko yö niissä makupusseissa screeniä tuijottaen, aamuyöstä pitää väkisin pitää itsensä hereillä, kun miehet tulee maaliin mennään nukkumaan teltoille ja herätään n. 12 aikaan laadukkaiden 4h unien jälkeen ja ajetaan iha koomassa kotiin.
Patuilla aka paatseilla on paljo parempi asenne tapahtumaan: Sovitaan joukkue, juostaan oma osuus ja mennään nukkumaan. Tulokset katsotaan aamulla netistä tai seuraavasta Suunnistaja-lehdestä. Ohjelma on niin jämpti että paskanpuhumiselle ja jupinalle ei anneta yhtään aikaa kisakeskuksessa, vaan se hoidetaan jo metsässä kohteena muut suunnistajat.
-Jøkke
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti