Tervehdys lukijat.
Viime tekstistä onkin kulunut aikaa jos jonkin verran. Tämä tauko oli täysin mietytty juttu, sillä julkaisurytmimme on ilmoitettu olevan mahdollisimman epäsäännöllinen. Tekstien vähyys ei ole suinkaan johtunut siis tapahtumien ja kerrottavan tarinan vähyydestä. Kilpailuita on nimittäin ollut monia, harjoitukset ovat olleet pitkiä ja onnistuneita, sairauksilta ei ole vältytty ja mikä tärkeintä kaikki kollit ovat selvinneet vuoteen 2016. Hyvää loppuvuotta kaikille.
Ensimmäiseksi kerrotaan hieman allekirjoittaneen alkutalvesta. Lapin leirin jälkeisessä tasurikisassa superkompensaatiota Ylläkseltä on alkanut tulla ja oman sarjan voitto irtoaa reiluhkolla marginaalilla seuraavaan. Mörkötasuri Nikanderille turpaan tulee ainoastaa parikymmetä sekundaattoria. Seuraavissa kilpailuissa voittoprosentti pysyy sadassa, joskaan ylivoima ei ollut läsnä. Rintteri Matulle turpaan toista minuuttia. Sitten seuraavana viikonloppuna pahuus valloittaa kehoni tai tarkemmin ottaen ylähengitystiet. Katsastukset menevätkin sitten vielä kurkkusoirosta palautellessa ja rintissä kaatuillen. Kisapaikkaa ei tule, joten Wanhojen tanssit ovat ohjelmassa 19.2 kuin myös Kelmerillä. Saamieni tietojen mukaan tanssien harjoittelu on sujunut lähinnä tunneilta poissa olemalla, joten toiveissa on takarivin paikka esitykseen.
Toiseksi kerrotaan ryhmän HiSustavamman osaston jytkimisistä Ruotsinmaalla. Kaksikko esitteli siis hiottuja ja öjlyttyjä hisumuniaan pohjoismaiden muille junioreille ja hyvin esittelivätkin. Yllättäen kuitenkin hiihtomiehenä tunnettu Kelmeri oli urastoilla vahvempi molemmissa kisoissa ja jätti Lasimiehen nielemään sauvan piikeistä iskeneitä kipinöitä. Kipinöiden nieleminen on luonnolisesti vaarallista ja siitä seurasikin Lasimiehelle lasivastuskykyisyyttä ja pahamaineinen ylähengitystieinfektio.
Kolmanneksi Etelän tämänhetkinen lumitilanne on tullut sankareillemme todella selväksi eli hiihtämään pääsee vain niin sanotuilla hulluusringeillä. Tämä tarkoittaa sitä että pitkän ja kunnollisen harjoituksen saamiseksi on hiihdettävä niin kauan että kupoli hajoaa. Onneksi pojat eivät ole sosiaalisesti täysin impotenttejä ja ladulta löytyy yleensä muita samanhenkisiä autisteja juttu- ja separointiseuraksi. Plussakelit ovat myös aiheuttaneet juoksuväylien eli auto- ja kävelyteiden luistinrataistumista, joka on ajanut ainakin allekirjoittaneen niinkin epätoivoiseen tekoon kuin menemään matolle juoksemaan. Matolla läsnä ovat tuntemuksiksta kronologisessa järjestyksessä alkukeulinta, sykkeiden keulinta, paalaus, kipu, sakkaus, vauhdin hidastuminen, kellon jatkuva vilkuilu ja uudelleen syntyminen kun kävelykin tuntuu ylivalonnopeudelta.
Tosiaan kuten jo alkusiteerauksesta kävi ilmi Hiihtomiehen ja allekirjoittaneen tavoitteet on asetettu tiukasti viikon päästä lähestyviin Vöyrin SM-kilpoihin. Lasimies on sen sijaan menossa esittelemään hisumunaansa Hauhon Kivisellekankaalle risuhisun merkeissä. Vöyrille lähtevien tavoitteena saada rinttipäivänä hyvä pelikaanimaisuus päälle ja iskeä viidentoista perdaalilla lisähappipullot muiden poikien kurkkuun. Jos onnistumisia sattuu tulemaan, tulee myös paikka Pohjoismaiden ulkopuolella järjestettäviin Pohjoismaiden mestaruushiihtoihin. Toivotaan parasta ja pelätään karvaisia naisia.
"Säähän hiihdät hiljempaa ku Mika!"
-Epäsuunnistaja