Kaivajat RY oli edustettuna Suunnistusliiton, joka kesäisellä Valtakunnallisella Oravapolkuleirillä Hiihtomiehen toimesta. Hiihtomies oli koutsaamassa näitä suunnistusurheilun tulevia lupauksia. Vol-leirihän on tunnettu siitä että reenin ja unen määrä on sama. Leirillä kovimmilla karpaaseilla saattaa parhainmillaan tulla melkein tunnin reenejä ja reenit suoritetaan tietenkin kaikkein kehittävimmällä tehoalueella eli täysiä. Harjoituksista puolet olivat luonnollisesti testejä kuten leireillä yleensäkkin. Testipatteristoon kuului mm. suunnistajien pravuuritesti Sisu-punnerrus. Tässä testissä tehtiin luonnollisesti huikeita tuloksia, kuten myös liikkuvuus- ja nopeustesteissä. Leirin harjoituisten kovuus rupesi selvästi näkymään viimeisinä päivinä, kun muutamat urheiljalupaukset eivät saapuneet reeneihin liiallisen väsymyksen johdosta. Leirin järjestelytoimikunta myös onnistui munimaan pari makoisaa farssia jättämällä lippuja viemättä harjoituksiin. Itse Hiihtomies keräsi rasteja viemällä ja hakemalla sievoisesti lisää harjoitusminuutteja. Koutsin hommien isoinpana etuutena voisin jopa pitää koutsin ruokavalion noudattamista "överit".
Härdellin jälkeen viikko jatkui Habita leirin merkeissä täällä Isossa Omenassa. Leiri alkoi perinteisellä aerkki tassulla. Reenin ihanuus aiheutti erektion ja palautti Hiihtomiehen elävien kirjoihin reilun viikon hiljaiselon jälkeen. Perjantaina ohjelmassa oli VK RHP 5-6 nousua vaaralle. Nousuja kertyi luonnollisesti se kuusi (6) kappaletta. Kaikessa herkkyydessään miehen kulku oli kohtuullinen. Reenissä oli läsnä jännitysmomentti nimeltä laktaattimittari ja tämän värkin tuoma pelko aiheutti reenin maksimisykkeen nousun 176 lyöntiin minuutissa. Kuten yleensäkkin, miehen hapot (1,9) olivat korkeat kuin Dietin millit. Vaaralla nähtiin taas ennennäkemättömiä separeita: sukset kourassa hyökättiin suoraan kontista silmät kiiluen kohti vaaranhuippua, toisten vasta keräillessä miehuuttaan. Illasta vedettiin kaks kol epäyllättäen Sapporo höökillä. Vaaran kostoa on odotettu kesäkuun perseilystä asti ja se koitti lauantaina, kun vapari reenin päätteeksi noustiin vaaralle. Reidet olivat löysyyttäkin löysemmät vaaran penkalla. Illasta loikimme epäteräviä sauvaloikkia juoksuhiekalla. Sunnuntaina suunnattiin taas kohti vaaraa leikkimään tulella. Vuorossa oli anak harjoitus 5km tesmonreitillä. Koko kesän jatkunut herkistely kantoi vihdoin hedelmää, sillä juoksin henk.koht. ennätyksen anaerobisella kynnyksellä. Tosin mäen päällä odotti koutsin ratsia mistä tuli käry. Laktaattimittari paljasti happojen nousseen yli sallitun rajan kuuteen (6) millimooliin per litra. Hyvänä tekosyynä käytin Olympia-voittajan kannustusta viimeisessä jyrkässä tömpyrässä. Leiri lopetettiin aika perinteisessti RHTT+JK Ukk. Reenissä nähtiin taas keulimista ja sippauksia. Leiri oli näkökulmasta riippuen joko onnisunut tai epäonnistunut, itselläni jälkimmäinin, sillä en edes päässyt erittäin rasittuneelle Polarin asteikolla. Isoimpana miinuksena voimme kuitenkin pitää Kuusamon komeetan loukkaantumista jalkapallopelissä, sillä nyt hän on yläkolmiokuurilla ja pitää meitä pikku poikia kohta aivan pelleinä. Leirin päätöstilaisuudessa näimme taas fläppitaululta oheisen kuvaajan. Kuvajaa esittää siis miesten kunnon optimaalista kehittymistä kohti menestystä. Nähtäväksi jää pääseekö kukaan meista pojankoltiaisista lähellekkään käyrän korkeinta huippua. Jos pääsee, huippu on luultavasti ennen jouluaattoa.
 |
| Superkompensaatio |
-HerkkyydenPerikuva
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti