Mattotesti kertoi myös ettei kesällä ole lapioitu maaperää ihan värään paikkaan. Olin matolla siihen asti, kunnes se minut voitti. Parhaani tein, mutta hieman 27 minuutin jälkeen se vei voiton. Muita mitattuja arvoja ajan lisäksi en taida päästää ilmoille sillä joku voisi pahoittaaa mielensä niiden huonouden johdosta. Tässä oli myös normi mattotestin lisäksi rullamattotesti, josta sai vahvistuksen siitä että tekniikka on harakka.
Testauksen päälle täällä on koitettu reenailla asiaan kuuluvalla tavalla eli paljon ja kovaa. Tätä metodia ei kyllä ole täydellisesti toteteutettu, muttei myöskään täysin laiminlyötykkään. Mainitsemisen arvoisia reenejä voisi olla Rönkön reissut ja vaaralle hiihto. Rönkössä käynti on aina yhtä antoisaa, jos ei siitä mies innostu niin se tauti on kuolemaksi. "Jos ei sauna, viina ja rönkkö auta, tauti on kuolemaksi". Vaaralle hiihto puolestaan nostattaa aina saman massiivisen jännittyneisyyden.
Kilpailemassakin ehdittiin välistä käydä SM-pitkillä aka vaellusmestaruuskilpailuissa. Kilpailuissa oli Kaivajilla täysi miehitys. Menestys oli sensaatiomaisen vaihteleva. Dietti vanhana vaellusmestarina vuoli melkein kultaa trangian ja makuupussin kera, mutta Sorsa ehti edelle metsästyskaudesta huolimatta. Dietin VK-minuuttien metsästys on selvästi kannattanut. Me kaksi muuta ei oltu minään. Meitä puhutteli soiro ja puhutteli kovin ottein. Maasto hyväili meitä antaumuksella, 10min koukut per lurjus ei riitttänyt. Virheiden teko todettiin hyödyttömäksi sillä se kasvattaa loppuaikaa ja sen lisäksi syke ehtii pudota peruskuntoalueelle, mikä ei kuulu kilpailun luonteeseen.
-KassaSetä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti